Efnisyfirlit hjįlparsķšu


0 Inngangur

GLOSSA er notendavišmót fyrir fyrirspurnarnmįliš CWB (corpus query engine). GLOSSA er samiš viš Tekstlaboratoriet viš Hįskólann ķ Osló. Fyrirspurnarmįliš CWB kemur frį hįskólanum ķ Stuttgart og er sérstaklega samiš fyrir flókna leit ķ mörkušum mįlheildum.

GLOSSA var lagaš aš ķslenskum mįlheildum viš Stofnun Įrna Magnśssonar ķ ķslenskum fręšum sumariš 2010 aš mestu fyrir styrk frį Nżsköpunarsjóši nįmsmanna.

Žegar notendavišmótiš var žróaš var leitast viš aš hafa žaš sveigjanlegt og ašgengilegt. Žessi tvö markmiš eru žó ekki alltaf samrżmanleg. Grķpa žurfti til mįlamišlana sem uršu til žess aš notandinn getur ekki nżtt sér alla möguleika CWB-leitarmįlsins. Žess vegna hefur notandinn kost į žvķ aš nżta sérstakt višmót žar sem gefa mį beint CWB-leitarskipanir en nżta samt mögulega GLOSSA fyrir skošun og eftirvinnslu į nišurstöšum. Žessi kostur mun ašeins vera naušsynlegur fyrir mjög flóknar fyrirspurnir.

Gušmundur Örn Leifsson lagaši leitarvišmótiš aš ķslenskum mįlheildum. Vinsamlegast beiniš fyrirspurnum til sigruhel@hi.is.


0.1 Kerfiskröfur

Nota mį vefsjįrnar Firefox, Opera og Internet Explorer fyrir leitarkerfiš. Internet Explorer fyrir Apple-tölvur virkar žó ekki.


1 Um leitarsķšuna

Į žessari leitarsķšu gefst kostur į aš leita ķ Markašri ķslenskri mįlheild (MĶM) og textum Ķslenskrar Orštķšnibókar (hér vantar tengil). Ašeins er veittur leitarašgangur aš žeim textum Orštķšnibókarinar sem leyfi hefur fengist til aš nota. Ašgangur veršur veittur aš fleiri mįlheildum eftir žvķ sem tilefni gefast til (t.d. talmįlssöfnum og fornritum).
Vinstra megin ķ grįu röndinni mį velja mįlheild. Heiti žeirrar mįlheildar sem er valin er birt meš stęrra letri.


1.1 Leitarvalmynd

Fyrir nešan grįa boršann er rammi žar sem leitin er skilgreind. Leitarorš mį slį inn ķ textareitinn. Žó er žaš ekki naušsynlegt. Žegar bendlinum er haldiš yfir Leitarval fęst listi yfir žį leitarmöguleika sem eru ķ boši (1. į myndinni aš nešan). Efst ķ listanum er orš og žar undir eru valmöguleikar sem lśta aš oršinu sem er ritaš ķ textareitinn (2. į myndinni aš nešan). Nęst kemur Oršflokkur žar sem vališ er um hvaša oršflokk (no., so., lo. o.s.frv.) notandinn vill skorša leitina viš. Hverjum oršflokki fylgja fleiri valmöguleikar sem eiga ašeins viš žann oršflokk. Fyrir nešan vališ Oršflokkur ķ valmyndinni mį velja eiginleika sem eru sameiginlegir tveimur eša fleiri oršflokkum. Nešst sjįum viš Fjöldi endurtekninga žar sem hęgt er aš velja hvort og hversu oft žaš sem viš leitum aš komi fram ķ leitinni.

Hęgt er aš śtiloka flesta valkosti ķ leitinni. Śtilokunin er fundin undir žeim valkosti sem į aš śtiloka.

Leit er sett af staš meš žvķ aš smella į Leita.


1.

2. Meš žvķ aš halda mśsinni kyrri fyrir
ofan val kemur fram undirvalmynd

3. Sumum flokkum geta fylgt margar undirvalmyndir

1.2 Loka leitarglugga

Žegar leit er sett ķ gang opnast nżr gluggi eša flipi meš nišurstöšum leitarinnar. Eingöngu žarf aš loka žeim glugga til žess aš komast aftur ķ leitarvalmynd.

Hęgt er aš loka leitarglugganum meš žvķ aš żta į X - loka eša krossinn efst ķ hęgra horni.


1. Hęgt er aš loka glugganum

2. Meš žvķ aš smella į x-iš

3. Leitarnišurstöšurnar birtast ķ sérstökum glugga

1.3 Hreinsa leitarvalmynd

Hreinsa mį fyrri leitarorš og val į žrennan hįtt:
  1. Tvķsmella į hvert val.
  2. Smella į endurglęša ķ vefsjįnni.
  3. Smella į Hreinsa-hnappinn į upphafssķšu.


1. Tvķsmella į vališ til žess aš fjarlęgja žaš

2. Endurglęša alla sķšuna

3. Hreinsa allt sem hefur veriš slegiš inn og vališ

2 Almenn leit ķ einmįla mįlheildum

Hér fyrir nešan eru sżnd dęmi og gefnar leišbeiningar um leit ķ einmįla mįlheildum.


2.1 Einfalt dęmi um leit

Leita skal aš öllum oršum sem t.d. byrja į «apa». Fyrst er «apa» slegiš inn sem leitarorš ķ textareitinn. Nęst er fariš ķ Leitarval -> orš -> upphaf oršs. Sķšan er smellt į Leita eša fęrsluhnappinn (Enter/return) į hnappaboršinu. Žį birtist nżr gluggi meš leitarnišurstöšunum. Žeim glugga mį loka og leita aš nżju.


1. Svona lķtur valmyndin śt

2. Slį «apa» ķ textareitinn og velja upphaf oršs

3. Smella į Leita

4. Nišurstöšur!

2.2 Leitarval

Hér fyrir nešan er lżsing į valkostum sem fylgja oršum sem eru slegin inn ķ textareitinn. Ekki er naušsynlegt aš slį inn orš ķ textareitinn. Žeir valkostir sem eru valdir segja til um hvers konar oršum leitin nęr til.


2.2.1 Valkostir meš oršum

Ef bendlinum er haldiš yfir orš ķ leitarvalmyndinni mį velja nokkra valkosti. Ef tiltekinn valkostur er valinn birtist hann fyrir nešan Leitarval eša žaš sem žegar hefur veriš vališ. Til žess aš fjarlęgja valkost er tvķsmellt į hann. Žessir valkostir eru ķ boši:


2.2.1.1 Nefnimynd

Ef «hestur» er slegiš inn ķ textareitinn og nefnimynd vališ, skilar leitin öllum myndum af oršinu «hestur» (öll föll eintölu og fleirtölu, meš og įn greinis).


2.2.1.2 Upphaf oršs

Ef «apa» er slegiš inn ķ textareitinn og upphaf oršs vališ skilar leitin öllum oršum sem hefjast į «apa», t.d. «apanna» og «apakött».


2.2.1.3 Endir oršs

Ef «vari» er slegiš inn ķ textareitinn og endir oršs vališ skilar leitin öllum oršum sem enda į «vari», t.d. «söngvari» og «forsvari».


2.2.1.4 Ķ mišju orši

Ef «hugs» er slegiš inn ķ texareitinn og ķ mišju orši vališ skilar leitin öllum oršum žar sem «hugs» er inni ķ orši, t.d. «óhugsandi» og «tilhugsun».


2.2.1.5 Hįstafanęmt


Ef slegiš er inn «sog» ķ textareitinn og leitaš finnst bęši «sog» og «Sog». Ef hįstafanęmt er vališ finnst ašeins «sog».


2.2.1.6 Śtiloka orš


Leitin skilar ekki textastrengjum žar sem oršiš ķ textareitnum kemur fyrir.


2.2.1.7 Aukaorš (+orš)

Ef smellt er į +orš kemur upp skjöldur meš textareit žar sem mį slį inn oršmynd eša nefnimynd. Tökum sem dęmi aš slegiš hafi veriš inn «köttur» ķ upphaflega textareitinn. Sķšan er slegiš inn «hundur» ķ žennan reit og sķšan smellt į OK. Žegar smellt er į Leita er leitaš aš oršasamböndum žar sem annaš hvort «köttur» eša «hundur» kemur fyrir.


2.2.1.8 Śtiloka aukaorš

Žegar bendlinum er haldiš yfir +orš sést lķka śtiloka orš. Ef sį valkostur er valinn mį śtiloka tiltekiš orš frį leitinni. Tökum sem dęmi aš ķ ašalleit sé vališ aš leita aš samtengingum. Žį mį velja aš śtiloka aukaorš og slį žar inn «sem». Leitin skilar žį öllum dęmum meš samtengingum nema žar sem «sem» kemur fyrir.

2.2.2 Oršflokkar

Fyrir nešan orš undir Oršflokkar mį velja oršflokka sem leitin takmarkast žį viš. Hverjum oršflokki fylgir sérstök fellivalmynd meš atrišum sem eiga ašeins viš žann oršflokk. Önnur atriši sem eru sameiginleg tveimur eša fleiri oršflokkum eru nešar ķ valmyndinni. Žessa oršflokka mį velja:


2.2.2.1 Nafnorš

Meš žvķ aš velja nafnorš er leitin takmörkuš viš nafnorš. Einnig mį śtiloka nafnorš frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni. Śr undirvalmyndinni mį einnig velja višskeyttur greinir eša śtiloka višskeyttan greini og einnig mį velja sérnafn. Meš žvķ aš velja višskeyttur greinir er leitin einskoršuš viš nafnorš meš višskeyttum greini og meš žvķ aš velja sérnafn takmarkast leitin viš sérnöfn. Ķ greiningu į textum Ķslenskrar orštķšnibókar eru sérnöfn greind sem mannanöfn, örnefni eša önnur sérnöfn. Žessi greinarmunur er ekki geršur ķ greiningu į textum ķ Markašri ķslenskri mįlheild. Önnur atriši (kyn, tala og fall) eru sameginleg öšrum oršflokkum og koma fyrir nešar ķ fellivalmyndinni.


2.2.2.2 Lżsingarorš

Meš žvķ aš velja lżsingarorš er leitin takmörkuš viš lżsingarorš. Einnig mį śtiloka lżsingarorš frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni. Śr undirvalmyndinni mį einnig velja sterk beyging eša śtiloka sterka beygingu. Einnig mį velja veik beyging eša śtiloka veika beygingu og óbeygt eša śtiloka óbeygš lżsingarorš. Meš žvķ aš velja sterk beyging er leitin einskoršuš viš lżsingarorš sem hafa sterka beygingu, meš žvķ aš velja veik beyging er leitin einskoršuš viš lżsingarorš sem hafa veika beygingu, meš žvķ aš velja óbeygt er leitin einskoršuš viš óbeygš lżsingarorš. Önnur atriši (stig, kyn, tala og fall) eru sameiginleg öšrum oršflokkum og koma fyrir nešar ķ fellivalmyndinni.


2.2.2.3 Fornöfn

Meš žvķ aš velja fornöfn er leitin takmörkuš viš fornöfn. Einnig mį śtiloka fornöfn frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni. Śr undirvalmyndinni mį einnig velja tegund fornafns (persónufornafn, eignarfornafn, įbendingarfornafn, óakvešiš įbendingarfornafn, óakvešiš fornafn, spurnarfornafn eša tilvķsunarfornafn). Önnur atriši (persóna, kyn, tala og fall) eru sameiginleg öšrum oršflokkum og koma fyrir nešar ķ fellivalmyndinni.


2.2.2.4 Greinir

Meš žvķ aš velja greinir er leitin takmörkuš viš lausan greini. Einnig mį śtiloka lausan greini frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni. Önnur atriši (kyn, tala og fall) eru sameiginleg öšrum oršflokkum og koma fyrir nešar ķ fellivalmyndinni.


2.2.2.5 Töluorš

Meš žvķ aš velja töluorš er leitin takmörkuš viš töluorš. Einnig mį śtiloka töluorš frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni. Śr undirvalmyndinni mį velja frumtölur sem beygjast ķ kyni, tölu og falli, fjöldatölur sem standa framan viš töluoršin «hundraš» og «žśsund», tölur sem geta veriš įrtöl, nśmer og fleiri óbeygjanlegar tölur og prósentur.

Meš žvķ aš velja töluorš er leitin takmörkuš viš töluorš. Einnig mį śtiloka töluorš frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni.


2.2.2.6 Sagnorš

Meš žvķ aš velja sagnorš er leitin takmörkuš viš sagnorš. Einnig mį śtiloka sagnorš frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni. Śr undirvalmyndinni mį velja mynd (germynd og mišmynd), tķš (nśtķš og žįtķš) og hįtt ( nafnhįttur, bošhįttur, framsöguhįttur, sagnbót, lżsingarhįttur nśtķšar og lżsingarhįttur žįtķšar). Önnur atriši (persóna, kyn, tala og fall) eru sameiginleg öšrum oršflokkum og koma fyrir nešar ķ valmyndinni.


2.2.2.7 Atviksorš

Meš žvķ aš velja atviksorš er leitin takmörkuš viš atviksorš. Einnig mį śtiloka atviksorš frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni.

2.2.2.8 Forsetningar

Meš žvķ aš velja forsetningar er leitin takmörkuš viš forsetningar. Einnig mį śtiloka forsetningar frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni. Śr undirvalmyndinni mį velja forsetningar sem stżra žolfalli, žįgufalli eša eignarfalli.


2.2.2.9 Upphrópanir

Meš žvķ aš velja upphrópanir er leitin takmörkuš viš upphrópanir. Einnig mį śtiloka upphrópanir frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni.


2.2.2.10 Samtengingar

Meš žvķ aš velja samtengingar er leitin takmörkuš viš samtengingar. Einnig mį śtiloka samtengingar frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni. Śr undirvalmyndinni mį velja sérstaklega tilvķsunartengingar og nafnhįttarmerki.


2.2.2.11 Erlend orš

Meš žvķ aš velja erlend orš er leitin takmörkuš viš erlend orš. Einnig mį śtiloka erlend orš frį leitinni meš žvķ aš velja śtiloka śr undirvalmyndinni.


2.2.3 Fleiri valkostir

Fyrir nešan oršflokkur kemur listi yfir atriši sem eru sameiginleg tveimur eša fleiri oršflokkum. Žessi atriši mį velja:


2.2.3.1 Stig

Velja mį frumstig, mišstig og efsta stig. Stig getur įtt viš lżsingarorš og atviksorš.


2.2.3.2 Kyn

Velja mį karlkyn, kvenkyn og hvorugkyn. Kyn getur įtt viš nafnorš, lżsingarorš, fornöfn, greini, frumtölur og lżsingarhįtt žįtķšar af sögnum.


2.2.3.3 Fall

Velja mį nefnifall, žolfall og žįgufall og eignarfall. Fall getur įtt viš nafnorš, lżsingarorš, fornöfn, greini, frumtölur og lżsingarhįtt žįtķšar af sögnum (nefnifall og žolfall).


2.2.3.4 Tala

Velja mį eintalal og fleirtala. Tala getur įtt viš nafnorš, lżsingarorš, fornöfn, greini, frumtölur og sagnir.


2.2.3.5 Fjöldi endurtekninga

Nešst mį velja fjöldi endurtekninga og žar undir mį velja 0 eša fleiri, 1 eša fleiri og 0 eša 1. DĘMI: nota dęmi Gušmundar, leita aš atviksorši eša lżsingarorši , fjöldi endurtekninga: 1 eša fleiri, + nafnorši, 0 orš į milli.



1. Smella į +orš, leita aš prósentu sem hefst į tölustafnum 1

2. 3% slegiš inn sem aukaorš

1. hér į aš vera texti

2. hér į aš vera texti

2.2.4 Bęta viš orši

GLOSSA-leitarkerfiš gerir notanda kleift aš leita aš mjög flóknum oršasamböndum. Žetta er gert meš žvķ aš bęta viš textareitum. Einnig mį tiltaka hversu mörg ótilgreind orš eru į milli leitaroršanna. Til žess aš bęta viš textareitum er smellt į Bęta viš orši hęgra megin viš textareitinn. Til žess aš fjarlęgja textareiti er smellt į Eyša śt orši.

Tilgreina mį fjarlęgš į milli leitarorša sem fjölda ótiltekinni orša į milli žeirra (orš į milli). Tilgreina mį bęši lįgmarksfjölda (frį) og hįmarksfjölda (til) orša. Sjįlfgefiš gildi er nśll fyrir bęši hįmarksfjölda og lįgmarksfjölda. Bošiš er upp į gildin 0,1,2,3,4,5, 10 og 25 ķ fellivalmynd.

Bęta mį viš ótilgreindum fjölda orša.

Dęmi: Leita mį aš nafnorši meš greini og lżsingarorši sem fylgir į eftir žvķ žar sem eitt eša tvö orš skilja leitaroršin aš.

Search string: "([((ordflokkur="nafnorš") & (greinir="JĮ"))] []{1,2} [((ordflokkur="lżsingarorš"))]) ;"


1. Leita aš nafnorši

2. Minnst 1 orš į milli leitarorša, mest 2 orš

3. Fyrra leitarorš er nafnorš meš višskeyttum greini, seinna leitarorš er lżsingarorš

4. Orš į milli leitarorša eru merkt meš gulu

2.2.5 Bęta viš lķnu

Stundum getur veriš žęgilegt aš sameina tvęr fyrirspurnir ķ sömu śtkomu. Žetta mį gera meš žvķ aš smella į Bęta viš leitarlķnu. Sķšan mį fjarlęgja leitarlķnuna meš žvķ aš smella į Eyša leitarlķnu.

Dęmi: Leita aš samböndunum «upp ķ sveit» og «śt į land» ķ sömu fyrirspurn.


1. hér į aš vera texti

2. hér į aš vera texti

3. hér į aš vera texti

2.3 Fleiri valkostir

Hér veršur gerš grein fyrir valkostum sem gilda fyrir alla leitina.


2.3.1 Reglulegar segšir

Reglulegar segšir mį slį inn ķ textareitinn ef menn vilja setja upp flóknari leit en leitarsķšan bżšur upp į. Žegar notandi skilgreinir leit į leitarsķšunni bżr kerfiš til samsvarandi reglulega segš og birtir hana į nišurstöšusķšunni. Nįnari upplżsingar um leitarmįliš mį finna hér. Ekki veršur aš finna nįnari leišbeiningar um reglulegar segšir į žessari hjįlparsķšu į nęstunni.


2.3.2 Fjöldi nišurstašna į sķšu

Nišurstöšum er skipt nišur į sķšur. Hér mį stilla hversu margar lķnur eru į hverri sķšu. Sjįlfgefiš gildi er 30 lķnur į sķšu. Velja mį 20, 40, 50, 100 og 200 lķnur į sķšu.


2.3.3 Hįmarksfjöldi nišurstašna

Seinlegt getur veriš aš leita aš algengum oršum ķ stórum mįlheildum. Žess vegna getur veriš gott aš takmarka fjölda leitarnišurstašna til žess aš stytta leitartķmann. Sjįlfgefiš gildi er 1000 sem ętti aš duga ķ flestum tilvikum. Einnig mį velja 500, 2500, 5000, 10000 og 20000. Nišurstöšur birtast ķ tilviljunarkenndri röš. Ef nišurstöšur leitar eru fleiri en žetta hįmark segir til um mun endurtekin leit ekki gefa sömu nišurstöšu.


2.3.4 Fjöldi orša umhverfis leitarorš

Nišurstöšur eru birtar sem hefšbundinn oršstöšulykill. Unnt er aš stilla hversu mörg orš birtast til vinstri og hęgri viš leitarstrenginn. Sjįlfgefiš gildi er 7 en einnig mį velja 0, 4, 10, 15 og 20 orš sem eiga aš birtast hvort sem er til vinstri eša hęgri viš leitarstrenginn.


2.4 Skoša leitarnišurstöšur

GLOSSA-kerfiš gefur kost į aš skoša nišurstöšur og vinna frekar śr žeim. Hér į eftir er lżsing į nišurstöšusķšunum og žeim ašgeršum sem bošiš er upp į.


2.4.1 Nišurstöšusķšur

Nišurstöšur birtast sem oršstöšulykill. Leitarstrengurinn sjįlfur er feitletrašur og til vinstri og hęgri viš leitarstrenginn eru birt jafn mörg orš og voru tilgreind ķ leitinni (Fjöldi orša umhverfis leitarorš/vinstri/hęgri). Jafnmargar lķnur birtast į hverri sķšu og tilgreindar voru ķ leitinni (Fjöldi nišurstašna į sķšu). Žegar mśsin er dregin yfir oršin birtast mįlfręšilegar upplżsingar um žau.
Į grįa boršanum efst į nišurstöšusķšunni er enn fremur:
  • X - loka, meš raušu letri. Til žess aš loka glugganum mį smella į žennan tengil eša smella į krossinn efst ķ hęgra horni.
  • Fjöldi nišurstašna. Žar kemur fram hversu oft leitarstrengurinn fannst ķ žeim textum sem leitaš er ķ. Ef leitarstrengurinn finnst oftar en hįmarksfjöldi nišurstašna segir til um kemur sś tala fram og jafnframt hversu oft leitarstrengurinn fannst. Dęmi: Leitarstrengur kemur fyrir 120409 sinnum en hįmarksfjöldi nišurstašna er stilltur sem 1000. Žį stendur «Hįmarksfjöldi nišurstašna: 1000 af 120409».
  • Nišurstöšur: 1 2 3 4 5...
    Hér eru sķšur meš nišurstöšum. Smella mį į nśmerin til žess aš velja sķšu. Nśmer žeirrar sķšu sem birtist į skjįnum ķ hvert sinn er meš stęrra letri.
  • Listi yfir ašgeršir sem vinna frekar śr leitarnišurstöšum.
    • Tķšni
    • Raša
  • Lengst til hęgri į grįa boršanum mį smella į hjįlp og um MĶM.


2.4.1.1 Tķšni

Žegar smellt er į Tķšni kemur upp nż sķša žar sem mį skilgreina hvers konar tķšnitöflur eru geršar. Hęgra megin į sķšunni birtast tvęr töflur. Ķ annarri eru nefnimyndir leitaroršanna taldar og ķ hinni oršmyndirnar sjįlfar. Ef fleiri en eitt orš eru ķ leitarstreng er notuš nefnimynd hvers oršs žegar nefnimyndir eru taldar. Taka mį afrit af žessum töflum ķ textaritil eša annaš forrit.
Tķšnitöflurnar mį fį og birta ķ mismunandi formi. Telja mį eftir oršmynd, nefnimynd eša oršflokki. Einnig mį telja eftir samblandi af žessum žremur atrišum.
Einnig mį stilla hvort geršur er greinarmunur į hįstöfum og lįgstöfum. Žannig mį t.d. gera greinarmun į safnheitinu «hestur» og bęjarnafninu «Hestur».
Tķšnitöfluna mį fį sem
  • Töflu ķ HTML. Töfluna mį afrita inn ķ annaš skjal (textaskjal o.s.frv.).
  • (.tsv) Gildi ašgreind meš dįlkmerki. Nišurstöšur fara ķ sérstaka skrį sem sķšan mį opna eša vista ķ tölvu notandans.
  • (.csv) Gildi ašgreind meš kommu. Nišurstöšur fara ķ sérstaka skrį sem sķšan mį opna eša vista ķ tölvu notandans.
  • (.xls) Excel-reiknivangur. Nišurstöšur fara ķ sérstaka skrį sem sķšan mį opna eša vista ķ tölvu notandans.
  • Sślurit (lóšrétt). Nišurstöšur birtar sem sślurit žar sem sślur eru lóšréttar.
  • Sślurit. Nišurstöšur birtar sem sślurit žar sem sślur eru lįréttar.
  • Skķfurit. Nišurstöšur birtar sem skķfurit.
Einnig mį afmarka tķšnitöfluna viš algengustu leitarstrengina. Žaš er gert meš žvķ aš stilla fjölda lķna. Sjįlfgefiš gildi er ∞ sem gefur tķšni fyrir alla leitarstrengina. Einnig mį takmarka töfluna viš 10, 15, 20 eša 30 lķnur.


2.4.1.2 Raša

Meš žessari ašgerš mį hafa įhrif į röš setninga ķ śtkomumenginu. Raša mį eftir tveimur atrišum, ašalröšun og aukaröšun. Fyrir hvort atriši sem er mį velja aš raša eftir:
  • orši į undan leitarstreng, rašaš ķ stafrófsröš
  • leitarstrengnum, rašaš ķ stafrófsröš
  • orši į eftir leitarstreng, rašaš ķ stafrófsröš
  • stašsetningu textanna ķ textasafninu
  • af handahófi
Žegar rašaš er eftir oršum til vinstri eša hęgri viš leitarstreng eša leitarstrengnum sjįlfum mį raša eftir oršmynd, oršflokki eša nefnimynd eša samblandi af žessum žremur atrišum.
Žegar rašaš er eftir oršum til vinstri eša hęgri viš leitarstreng er rašaš eftir oršinu sem er nęst leitarstrengnum. Notandi getur žó vališ aš raša eftir orši sem er lengra frį leitaroršinu. VIRKAR ŽETTA?


2.5 Bókfręšilegar upplżsingar

Bókfręšilegar upplżsingar um texta eru ekki ašgengilegar enn sem komiš er.